Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kertomuksia elämästä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kertomuksia elämästä. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Mukipullaa ja elämää ilman liettä


(Pullaresepti löytyy tuosta alempaa, jos haluat suoraan hypätä sinne.)

Eilen meidän vanha hellamme päätti sanoa itsensä irti. Uunin vastus syttyi jonkin sähkövian vuoksi palamaan. Onneksi kämppäkaverini oli keittiössä ja pääsi nopeasti hätiin. Vastus kuulemma sylki kipinöitä ja tulenlieskoja. Näin maallikkoina päätimme olla käyttämättä keittolevyjäkään. Ei tuohon rotiskoon ole enää luottamista. Ei ainakaan ennen kuin joku sähköasioista enemmän perillä oleva on käynyt sitä katsomassa.

Olemme tässä odotelleet jotain toimintaa huoltoyhtiön puolelta, mutta eipä ole vielä mitään kuulunut. Kuka tietää, milloin mitään näinä aikoina tapahtuu. Saatamme näköjään joutua elelemään ilman liettä jonkin aikaa.

Ruoanlaittaminen kävi nopeasti mutkikkaaksi. Meillä ei tietenkään ole varaa noutoruokaan, eikä kummallakaan ole liiemmin mitään raakana tai kypsentämättä syötäväksi kelpaavaa tai helposti mikroaaltouunissa kokattavaa. Uuteen ruokaankaan ei ole oikein varoja. Kämppis oikein kiehui kiukusta, kun ei päässytkään paistamaan lihapulliaan.

Meillä on onneksi tuo mummon vanha mikroaaltouuni. Ilman sitä olisimme syvällä keltaisessa nesteessä, vaikkei sekään nyt missään priimakunnossa ole. Kupukin on kadonnut jonnekin aikojen saatossa. En ole aikaisemmin juuri kokkaillut mikrolla, mutta nyt on selvästi korkea aika opetella. Tämähän voi olla ihan mielenkiintoinen haaste. Ainahan sitä voi jotain oppia. Internet väittää, että mikroaaltouunilla voi tosiaan oikeasti laittaakin ruokaa. (Minulla on myös risukeitin. Hätätilanteessa sekin voisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto.)

Tässä on käynyt mielessä kaikenlaista. Jos tuo mikrokin hajoaa, mikä on aivan mahdollista, niin olemme sitten kahvinkeittimen ja tuon risupöntön varassa. Mitä kaikkea kahvinkeittimellä voi kypsentää? En ole aivan varma, haluanko ottaa asiasta selvää.

Pääseekö tämä iloinen risukeitin taas tositoimiin? (Hommattu Varustelekasta)

Tämän tapauksen kunniaksi päätin jakaa munattoman ja maidottoman mikropullareseptini. Pullasta tulee näillä aineksilla myös täysin vegaaninen. Mikäänhän ei tietenkään estä Sinua korvaamasta vettä maidolla.



Vegaaninen mukipulla mikrossa




Tarpeet:

-Muki
-Sokeria
-Hieman suolaa
-Ruokasoodaa
-Vehnäjauhoa
-Ruokaöljyä
-Vettä


Lisukkeeksi hilloa, tomusokeria, marjoja, kermavaahtoa tai mitä sinulla nyt sitten onkin, jos on.

Kuvassa ovat kaikki ainekset vettä lukuun ottamatta.
Sekoita kuiva-ainekset keskenään sopivassa suhteessa niin, että ne täyttävät noin puolet mukistasi. En itse ole mitenkään erityisen tarkka. Noin puoli teelusikallista ruokasoodaa riittää ja sokeria täytyy tietysti lisätä kunnolla. Suolaa vain ripaus.

Seuraavaksi lisätään öljy ja vesi. Sekoittele taikinaa esimerkiksi puukollasi ja lisää vettä, kunnes taikina on sellaista paksua puuroa.

Mikrovalmis pullataikina

Lämmitä taikinaa mikrossa noin 2 minuuttia. Jos tuotos näyttää vielä hieman löysältä tai raa’alta, pane se takaisin mikroon noin minuutiksi. Pulla turpoaa reippaasti ja näyttää oudon aivomaiselta. Siihen ei tietenkään synny rapeaa pintaa, mutta tuo maistuu paremmalta kuin luulisi. Voisi olla pahempaakin.


Kun pulla on valmis, kaavi se ulos mukistasi ja syö se. 

Tältä se näyttää.

tiistai 17. maaliskuuta 2020

Yöunille ilman sänkyä

Minä nukun eristelevyn päälle levitetyllä retkipatjalla. Olen kuullut vastaavista tapauksista ennenkin. Finnfoam-levyt ovat toimineet patjoina tai patjan alusina lukuisille lapsille ja aikuisille.

Alustani on siis kova. Eipä juuri lattiaa pehmeämpi. Olen kesällä nukkunut ihan vain ohuen huovan päällä lattialla, enkä juuri huomaa eroa.

Jouduin viime muutossa luopumaan sängystäni ja jonkin aikaa yritin järjestää itselleni uutta vuodetta, mutta eihän siitä mitään tullut. Lattia oli talvisaikaan luita hyytävän kylmä, eikä ohut retkipatjani siltä juuri suojannut. Olin aamuisin kankea kuin kylmettynyt sisilisko. Pikkuhiljaa totuinkin siihen jossain määrin. Heräsin vain välillä kääntämään kylkeä, kun toinen puoli alkoi kylmettyä liikaa.

Jotenkin sitä vain lopulta myös tyytyy tilanteeseen, eikä ajattele sitä, jos sitä ei voi korjata. Minulla ei ollut varaa järjestää mitään muuta, joten turha sitä oli murehtia. Pysyin kuitenkin hengissä.

Sitten satuin saamaan itselleni sellaisen pahvilavan, jonka Ikea jättää asiakkailleen kotiinkuljetuksen yhteydessä. Se oli "hieman" lyhyt (lavan pituus oli ehkä puolitoista metriä), vaikka myönnän itse olevani keskimääräistä huomattavasti kitukasvuisempi tyyppi, joten tilanne ei ollut niin paha. Nukuin sen päällä paremmat yöunet kuin pitkään aikaan. Lopulta siitäkin oli toki luovuttava, koska pahviahan ei voi pestä.

Palasin taas retkipatjalleni. Pian sain eräältä cosplay-harrastajalta lähes kokonaisen Finnfoam-levyn, kun hän ei sitä enää tarvinnut, ja siitä lähtien olen nukkunut sen päällä. Eivätkä nuo nyt uutenakaan paljoa kustanna. Ne ovat myös kevyitä, joten niitä jaksaa kanniskella pidemmänkin matkan.

Tässä alla on kuva nukkumapaikastani.



Millaista kovalla alustalla sitten on nukkua?
Itse asiassa erittäin mukavaa, kun siihen tottuu. Selkäni tulee nykyisin jopa kipeäksi, jos nukun pehmeämmässä pedissä ja omalle alustalleni palaaminen tuntuu helpottavalta. En enää edes halua mitään muuta järjestelyä. Nukun oikein hyvin.

Aluksi kärsin kylmyyden lisäksi oudoista lonkkakivuista joitain viikkoja, mutta kun totuin ja sain lämpimämmän alustan, en ole enää muuta kaivannut.

Ilman sänkyä pärjää oikein hyvin.