Toisin sanoen puhutaan fermentoinnista tai hapatuksesta. Tällä metodilla valmistuu hapankaali, korealainen kimchi, japanilainen miso, kefiiri, kuuluisa surströmming tai marokkolaisten rakastama fermentoitu sitruuna.
Tarpeet:
-Suolaa
(-Vettä)
-Kasviksia
-Joku suljettava astia. Lasitölkit ovat toki parhaita
-Mahdollisesti jotain helposti puhdistettavaa painoksi.
Hamstraaminen on päivän sana. Voisin vaikka puhua vihanneksista, joita saa joskus halvalla suuria määriä. Olen itse sortunut ostamaan niitä ison läjän, josta on sitten joutunut jotain hukkaankin.
Tätähän ei pidä ihmisen hyväksymän. Joku on tehnyt työtä tuottaakseen meille meidän ruokamme ja itsellämme saattaa olla varat vähissä. Näitä voi säilöä kotioloissa helpostikin, jos sinulla on joku tarkoitukseen sopiva astia ja suolaa.
Perusperiaatteeltaan homma on helppoa, vaikka tässä vaiheessa tosiaan itsekin vasta aloittelen. Suosittelen aluksi kokeilemaan vaikkapa hapankaalin tekemistä.
Ensin otetaan jokin säilöttävä vihannes, pilkotaan se ja pahoinpidellään sitä, kunnes siitä irronnut mehu peittää vihanneksen tai kasviksen palaset. Jos mehua ei vain tule tarpeeksi, niin sekaan voi lisätä vähän vettäkin.
Sekaan lisätään suolaa ja sullotaan töhnä purkkiin, jota sitten röyhtäytetään joka päivä vähintään kerran.
Mikäli kasvis on sellainen, ettet halua höykyttää tai hakata siitä mehuja irti, niin se on säilöttävä ihan vaan suolaliemeen.
En ole itse mittaillut suolan määrää mitenkään erityisesti, mutta olen maistellut lientä ja kun se on selvästi suolaista, olen antanut mennä.
Erityisen tärkeää on se, että hapatettavat asiat pysyvät pinnan alla. Olen itse tehnyt purkkeihin ja rasioihin painoja esimerkiksi vanhasta viilipurkista ja muovisesta keksirasiasta, mutta vedellä tai vaikka kivillä täytetty pieni uudelleen suljettava pussikin toimii varmasti vallan mainiosti.
Lisäksi rasioita ja purkkeja ei kannata sulloa turhan täyteen. Hapattumassa olevat säilykkeet nimittäin kuplivat hyödyllisten bakteerien tuottaessa hiilidioksidia, ja purkit vuotavat, jos ne ovat liian täynnä. Minulla oli aluksi vanhaa kaalimehua ties missä.
Keskimäärin parin viikon jälkeen rasiat ja purkit voi siirtää jääkaappiin.
Kannattaa myös maistella hapatteita välillä. Niiden pinnalle saattaa ilmestyä valkoista niin sanottua kham-hiivaa, joka vaikuttaa homeelta, muttei ole sitä. Tuo hiiva ei ole haitallista ihmiselle. Homeesta sen erottaa lähinnä siten, että home näyttää aina "pörröisemmältä" ja siinä on usein muitakin värejä kuin valkoista. Aina kannattaa myös luottaa omaan nenäänsä.
Tässä alla on vielä kuva joistakin hapattumassa olevista asioista. Tuossa on punajuurta, kaalia ja sitruunaa chilin kanssa.
En ole mikään kovin kokenut asioiden hapattaja, joten kannattaa ottaa itse asioista selvää ja kokeilla rohkeasti, jos vain siihen pystyy. Oma tarkoitukseni on nyt lähinnä vain levittää hapatuksen ilosanomaa ja kenties innostaa teitä etsimään lisätietoa myös itse.
Palailen itse asiaan sitten, kun voin antaa neuvoja pidemmän kokemuksen pohjalta.
Palailen itse asiaan sitten, kun voin antaa neuvoja pidemmän kokemuksen pohjalta.
Onko hapatuksesta sitten jotain hyötyä?
Sanoisin, että jos maitohappobakteereita pitää hyödyllisinä otuksina, niin totta ihmeessä hapansäilykkeet ovat terveellisiä. Tekevät hyvää suolistolle.
En ole mikään terveysguru, enkä sellaisena esiinny, mutta tietoa on toki saatavilla paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti