tiistai 17. maaliskuuta 2020

Bataatin tarina, OSA 1

Alan ehkä jo olla sekoamassa täällä eristyksissä, mutta mieleeni muistui eräs ehkä hieman erikoisempi huonekasvi, joka minulla oli vähän päälle kymmenen vuotta sitten solukämpässäni. Bataatti nimittäin. Bataatit sattuivat nyt myös olemaan alennuksessa, jonka kaltaista harvoin näkee. Niitähän sai jo melkein perunan hintaan.


Miksi edes mainitsen asiasta tässä pienessä internetin nurkkauksessani? No, koska asia tietty liittyy jotenkin ruokaan. Bataatti nimittäin muistikuvieni perusteella kasvattaa nopeasti pitkiä köynnöksiä, jotka valtaavat alaa ja takertuvat joka paikkaan. Ja sen lehtiä voi syödä. Siksi ruukussa kasvava bataatti voi olla ihan hyvä "sijoitus" tulevaisuutta ajatellen.

Tuore vihreä on aina tervetullut osa ruokavalioon.

Aikanaan lisäilin bataattini lehtiä ruokiin aina, kun tuo vesseli oli kasvamassa liian suureksi. Ja hädän tullen itse mukulankin voi syödä. Olenpa kuullut, että joku on saanut tuon lisääntymään myös mullan alla.

Oma ruukkuni on ehdottomasti liian pieni, mutta tiedätte-kai-minkä vuoksi en viitsi lähteä ruukkukaupoille kurkkukipuisena. Tuo varmasti pärjää hetken aikaa noinkin. Näin suomalaisena minulla on tietysti ämpäreitäkin jonkin verran, jos tuo pitää äkkiä uudelleensijoittaa jonnekin.

En ollut ihan varma, miten päin tuo on istutettava, mutta tutkiskelin mukulaa kaikessa rauhassa ja näin sen paksummassa päässä pieniä juuren tynkiä. Istutin sen siis paksu pää edellä.

Tarina tulee jatkumaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti